Näin rahoitat kyläyhdistyksesi toimintaa

Kuinka kyläyhdistykset voivat rahoittaa toimintaansa?

Jokainen yhdistys tarvitsee toimintansa ylläpitämiseen rahoitusta, niin myös kyläyhdistykset. Kuinka siis hankkia rahoitusta yhdistykselle nykypäivänä?

Tapahtumat

Messujen järjestys

Esimerkiksi järjestämällä messuja kyläyhdistys voi rahoittaa toimintaansa

Monet yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, jos vain säät ja tilat sen sallivat. Yhdistyksen hallituksen ja jäsenten kannattaa yhteisvoimin tutkiskella mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiseen ja vierailla myös muiden yhdistysten tapahtumissa saadakseen lisävinkkejä tapahtumien järjestämiseen.

Myyjäiset ja kirpputoritapahtumat ovat hyvin suosittuja ainakin kesäaikaan. Kyseisiin tapahtumiin usein osallistuu muitakin, kuin oman kylän asukkaita. Etenkin kesäaikaan on hyvä järjestää kirpputoritapahtumia tai myyjäisiä, kun liikkeellä saattaa olla mökkiläisiä ja muita kesävieraita. Kirpputoripaikoista voi pyytää niin sanottua pöytämaksua, jos ulkopuoliset ovat innostuneita tuomaan tapahtumaan omia tavaroitaan myytäväksi. Myyjäisiä varten taas voi talkoohengellä valmistaa syötävää ja juotavaa myyntiin, joiden valmistus rahoitetaan kyläyhdistyksen kautta. Etenkin kesäaikana kannattaa pohtia myyjäisten järjestämistä, koska silloin on mahdollisuuksia käyttää myytävissä tuotteissa suomalaisia kesän tuotteita, kuten marjoja ja vihanneksia.

Lemmikkitapahtumat ovat myös varsin suosittuja nykyään. Esimerkiksi koirien match show-tyyppiset tapahtumat, joissa tarjolla on myös pieni buffet. Match showssa usein vierailee useampi koirakko ja jopa hieman kauempaakin. Pienimuotoinen kioski tai buffet myös yleensä kyseisissä tapahtumissa tuottaa pientä tulosta. Talkoohengellä ja jäsenten aktiivisuudella saa varmasti aikaiseksi myytäviä tuotteita myös buffettiin.

Koulutukset

Koulutukset ja luennot ovat myös tapahtumia, jotka osoittavat kiinnostusta niin kyläyhdstyksen omissa jäsenissä kuin ulkopuolisissakin henkilöissä. Koulutuksia ja luentoja voi järjestää aiheesta kuin aiheesta, jos kiinnostusta ja osallistujia vain riittää. Koulutukset ja luennot voi järjestää niin kyläyhdistyksen omin voimavaroin kuin ulkopuolisenkin kouluttajan tai luennoitsijan tuella. Osallistumismaksun avulla saa katettua ulkopuolisen kouluttajan pyytämän maksun sekä kerättyä rahoitusta yhdistykselle. Ja toki myös koulutustapahtumassa on järkevää ylläpitää buffetia, josta osallistujat saavat päivän aikana ostaa niin ruokaa kuin juomaakin.

Ennen koulutuksen järjestämistä ja suurempaa suunnittelua kannattaa toki olla yhteydessä jäseniin ja kartoittaa myös ulkopuolisten kiinnostusta tapahtumaan osallistumiseen. Tällä tavoin saa kartoitteua, tuleeko suunnitelmissa oleva koulutus yhdistykselle kannattavaksi. Kannattaa myös kartoittaa yhsityksen jäsenten kouluttautumishalua ja sen pohjalta miettiä sopivaa aihetta koulutukselle niin omien jäsenten kuin ulkopuolisten osallistujienkin kannalta.

Jäsenmaksut

Jäsenmaksut eivät useimmin yhdistyksissä päätä huimaa, mutta pientä rahoitusta niidenkin avulla toivottavasti saadaan aikaiseksi. Jäsenmaksun avulla voidaan tukea niin yhdistyksen toimintaa kuin järjestettäviä tapahtumiakin.

Useampia jäsenmuotoja kannattaa pohtia, koska on olemassa ihmisiä, jotka eivät varsinaisesti tahdo sitoutua minkäänlaiseen toimintaan, mutta voivat olla kiinostuneita tukemaan yhdistyksen toimintaa rahallisesti. Jäsenmaksua kannattaa siis pohtia niin varsinaisten jäsenten kuin kannatusjäsentenkin kohdalla.

Rahoitusta tai tukea rahoitukseen voi myös etsiä paikallisten yritysten kautta. Yritykset ovat usien kiinnostuneita paikallisten yhdistysten tukemisesta ja saattavat olla kiinostuneita liittymään niin sanotuiksi yrittäjäjäseniksi. Yrittäjä saa mainosta kyläyhdistysten tapahtumissa ja yhdistys taas saa pienen rahoituksen yritykseltä itseltään. Yhteistyö siis paikallisten yritysten kanssa kannattaa.

Yhteistyö

Yhteistyövaihtoehtoa kannattaa aina yhditystoiminnassa pohtia. Suomessa on olemassa monia yhdistyksiä ja esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä kannattaa olla yhteydessä muihin paikallisiin yhdistyksiin, jotka saattavat olla kiinnostuneita yhteisten tapahtumien järjestämisestä.

Yhteistyön avulla tapahtumiin saadaan lisää’ volyymiä, niin osallistujien kuin järjestämisenkin osalta. Tapahtumien markkinointi on tärkeää ja molemmat yhdistykset voivat markkinoida tapahtumiaan omille jäsenilleen sekä omien toimialueidensa ulkopuolisille henkilöille. Näin tapahtumien osallistujamäärää saatetaan saada kasvatettua ja samalla katettua tapahtuman kulut sekä nostettua voitto-osuutta tapahtumista.

Provisiomyynti

Provisiolla tapahtuva myynti on hyvin perinteinen tapa rahoittaa yhdistyksen toimintaa. Nykyään on mahdollista myydä kaikenlaista vessapapereista perinteisiin pikkuveljen parhaisiin karkkeihin ja kekseistä vaikkapa uusiin sähkösopimuksiin. Eikun Google käteen ja selvittämään!

Markkinointi

Tapahtumien markkinointiin ja mainontaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos yhdistys on todella kiinnostunut tekemään voittoa tapahtumilla. Netti ja sosiaalinen media ovat nykypäivänä erinomaisia kanavia markkinoinnille ja mainonalle, oli kyseessä sitten minklainen tapahtuma tahansa. Netin ja sosiaalisen median avulla tavoittaa paljon ihmisiä ja sana tapahtumista kulkee nopeasti eteenpäin sosiaalisen median avulla.

Hanki sinäkin nettisivut kyläyhdistyksellesi!

Kuinka hankkia nettisivut kyläyhdistykselle?

Nettisivujen tekeminen on nykyään melko helppoa. On olemassa useita ohjelmia, joiden avulla jokainen pystyy tekemään niin henkilökohtaiset kuin yrityksen tai yhdistyksenkin nettisivut.

Ammattilaiseen kannattaa luottaa, jos nettisivuille odotetaan paljon kävijöitä ja toimintaa on pääasiassa nettisivujen välityksellä.

Ammattilainen apuun

Ammattilaiseen kannattaa turvautua yhdistyksen nettisivuja suunnitellessa, jos sivustolle odotetaan paljon kävijöitä. Samoin ammattilaiseen kannattaa turvautua, jos sivusto halutaan rakentaa mahdollisimman yksityiskohtaiseksi.

Ammattilaisia ja heidän työnsä jälkeä kannattaa vertailla, ennen kuin ottaa yhteyttä nettisivujen tekemisestä. Erilaisia yrityksiä ja toimijoita löytää helpoiten internetin kautta ja samoin internetin kautta heihin on helppo olla yhteydessä.

Ammattilaiselle kerrotaan toiveet nettisivujen ulkoasusta, sisällöstä ja muusta materiaalista, joka nettisivuilla pitäisi löytyä. Ammattilainen raknetaa asiakkaan toivomusten perusteella nettisivut, joita voidaan vielä tarpeen mukaan muokata asiakkaalle sopivaksi.

Ammattilaiset tarjoavat usein nettisivujen ylläpitopalvelua, joka on todella hyvä ratkaisu muuassa juurikin erilaisille yhdistyksille. Ylläpitopalvelun avulla yhdstys voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka huolehtii sivuston päivityksistä ja muusta ylläpidosta. Yhdistyksen ainoaksi murheeksi jää siis nettisivujen sisällön
suunnittelu.

Omilla voimilla

Kyläyhdistykseen saattaa kuulua ammattilaisia tai harrastelijoita, jotka ovat toimineet nettisivujen suunnittelun ja ylläpidon parissa aiemmin. Jos kyläyhdistyksellä ei ole mahdollisuutta ostaa ammattilaisen palveluita, kannattaa turvautua harrastelijaan. Harrastelijat useimmiten veloittaavat ammattilaisia vähemmän, jos veloittavat moisesta työstä lainkaan.

Yhdistyksen omien jäsenten kesken kannattaa siis pohtia mahdollisuutta harrastelijan toimesta rakentaa nettisivut. Ylläpitämisestä toki pitää myös kantaa huoli ja yhdistyksen jäsenten kesken olisikin hyvä sopia, kuka voisi olla halukas opettelemaan nettisivujen ylläpitoa ja ottaa asian huolehdittavakseen. Nettisivut ovat kuitenkin loppujen lopuksi melko simppeli projekti, eikä ylläpitokaan ole kallista, kun valitsee mahdollisimman halvan webhotellin.

Netti avuksi

Jos yhdistyksellä ei ole voimavaroja palkata nettisivujen luomiseen ammattilaista ja eikä luomaan nettisivuja alusta alkaen itsekseen tai jäsenten avulla, kannattaa tutustua nettisivujen luomiseen tarkoitettuihin sivustoihin.

Nykyisin kotisivujen luominen on helppoa. Yksinkertaiset nettisivut pystyy luomaan nopeasti ja helposti netissä erilaisten ohjelmien avulla. Jos kotisivuille ei odoteta suurta kävijämäärää ja nettisivut voivat olla yksinkertaiset ja helppokäyttöiset, kotisivujen luomisohjelma on erinomainen vaihtoehto. Netistä löytyy useampia vaihtoehtoja kotisivujen luomiseen, kunhan vain tutustuu vaihtoehtoihin.

Ulkoasu ja sisältö

Jokaisen, joka haluaa nettisivut luoda, kannattaa miettiä sivujen sisältöä ja ulkoasua. Ensivaikutelma sivustosta kertoo paljon. Ulkoasuun, sisältöön ja sivuston helppokäyttöisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Yksinkertainen ja yhdistystä kuvastava ulkoasu on tärkeää, jotta vierailija viihtyy nettisivuilla. Nettisivujen etusivulla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten saada mahdollisimman helposti vierailijan tietoon pääasiallinen sivuston informaatio sekä kuinka ulkoasun avulla voi luoda kuvauksen yhdistyksestä.

Samoin helppokäyttöisyys on tärkeää, ettei vierailijan tarvitse kuluttaa turhaa aikaa etsiessään tarvitsemaansa tietoa sivustolta. Mitä hankalampaa tiedon etsiminen sivustolta on, sitä harvemmin todennäköisesti vierailija tahtoo tietoa sivustolta etsiä. Sisällössä kannattaa myös ottaa huomioon sivuston päivittäminen, jotta tiedot yhdistyksestä ovat ajantasalla. Vierailijat saattavat etsiä ajantasaisia tapahtumia tai yhdistyksen yhteyshenkilöjä, joten päivittämisestä kannattaa huolehtia. Yhä useammat käyttävät nykyään nettiä ajantasaisten tapahtumien etsimiseen, joten sivuston ajantasalla pitäminen on tärkeää, jos kyläyhdistys tahtoo tapahtumiinsa mahdollisimman paljon vierailijoita.

 

Varsinais-Suomen Yrittäjien toiminta vuodelta 2005

TAVOITE

Järjestön päätehtävä on yhteiskuntavaikuttamisen kautta edistää yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä. Kolmiportaisessa organisaatiossa jäsenyritysten näkemykset tulevat tehokkaasti huomioonotetuiksi.

SISÄLTÖ

Yhteiskuntavaikuttamisen painopistealueet valitaan yrittäjäkentän näkemysten mukaisesti. Maakuntatason vaikuttamisessa otetaan huomioon Suomen Yrittäjien yhteiskuntavaikuttamisen painopistealueet sekä jäsenyritysten tarpeet. Erityisesti painotetaan seuraavia asioita:

1. Työelämä ja sosiaaliturva
2. Yritysrahoitus ja verotus
3. Yrityksen omistajanvaihdosten edistäminen
4. Aluekehittäminen ja elinkeinopolitiikka
5. Markkinoiden toiminta
6. Yrittäjäkoulutus ja yrittäjyyskasvatus

TOTEUTUS

1. MAAKUNTATASO

Sidosryhmät:
kansanedustajat, puolueorganisaatiot, TE-keskus, rahoitussektori, Varsinais-Suomen liitto, ammattijärjestöt, tutkimuslaitokset, tiedotusvälineiden edustajat, seudulliset elinkeino-organisaatiot, kunnat, verohallinto, koulutusorganisaatiot ja lääninhallitus.
Tavoitteena on aluejärjestön johtavan aseman vahvistaminen alueellisessa päätöksenteossa pk-yritysten edustajana, pk-yritysten sidosryhmäverkoston yrittäjyystietouden lisääminen sekä yleisten asenteiden muokkaus yrittäjäystävällisemmiksi, pk-yritystutkimuksen hyväksikäyttö yhteiskuntavaikuttamisen työkaluna ja yrittäjäpolitiikan aseman korostaminen kansanedustajayhteyksien avulla, erityisesti yhteyshenkilöverkostoa hyödyntäen. Kevään aikana järjestetään yrittäjävaltuutetuille seutukuntakohtaisesti seminaareja, ja tuotetaan yrittäjyyttä käsittelevää materiaalia. Yrittäjäkoulutuksen sisältöön vaikutetaan tekemällä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa.Yrittäjyyskasvatusta kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Seurataan yrittäjyyden politiikkaohjelman toteutumista alueellisella tasolla. Pk-yritys hyvänä työnantajana -aihetta korostetaan tutkimuksellisesti ja seminaareja järjestämällä.

2. PAIKALLISTASO

Sidosryhmät:
kunnanvaltuutetut, erityisesti yrittäjävaltuutetut ja keskeiset virkamiehet
muut sidosryhmät, mm paikalliset tiedotusvälineet. Paikallisyhdistyksissä toiminnan päätehtävä on kunnallishallintoon vaikuttaminen ja päätöksentekoprosessin seuranta siten, että yrittämisen toimintaedellytykset kunnissa kehittyvät suotuisaan suuntaan. Elinkeinopoliittiset ohjelmat tulee nähdä keskeisenä osana kunnallista ja seudullista kehittämistä. Suomen Yrittäjät laatii toimintavuoden aikana paikallisyhdistysten käyttöön neljä edunvalvontatiedotetta, joita on tarkoitus käsitellä paikallisyhdistyksen hallituksen kokouksissa. Elinkeinopoliittisen ohjelmatyön tehostamiseksi Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjanen uudistetaan, ja tuotetaan myös uusia konkreettisia välineitä paikallisyhdistysten käyttöön.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET

1. TYÖELÄMÄ JA SOSIAALITURVA

pk-yritys hyvä työnantaja
yrittäjän työkyky -hanke, SYTY
työvoiman saatavuus pk-yrityksissä

2. YRITYSRAHOITUS JA VEROTUS

  • Pk-yritysten rahoitusselvitys
  • yritysverouudistuksen seuranta
  • internet-pohjaisen työnantajamaksujen maksatus- ja ilmoitusmenettelyn alueellinen informointi

3. YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTEN EDISTÄMINEN

  • yritysasiamiehen toiminta
  • alueellinen yrityspörssi

4. ALUEKEHITTÄMINEN JA ELINKEINOPOLITIIKKA

  • yrittäjyyden politiikkaohjelman alueellistaminen
  • seudullisten yrityspalvelupisteiden toimintaan vaikuttaminen
  • kuntakohtaiset elinkeinopoliittiset ohjelmat
  • seutukuntakohtaiset elinkeinopoliittiset ohjelmat
  • kansainvälisten yhteyksien kehittäminen

5. MARKKINOIDEN TOIMINTA

aktiivinen yhteistyö kuntien kanssa palvelurakenteiden uudistamiseen liittyvissä asioissa

6. YRITTÄJÄKOULUTUS JA YRITTÄJYYSKASVATUS

  • yrittäjyyskasvatus koulujen opetussuunnitelmiin
  • yrittäjyyden edistäminen eri opintoasteilla
  • yrittäjyyden tukiyksikkö